ETUOIKEUTETTU

Otsikon mukaiseksi olen kokenut itseni viime viikkoina.

Viimeisen puolen toista kuukauden ajan vapaa-aikani on pitkälti täyttänyt Alajärven Ankkureiden Ykköspesisjoukkueen kokoaminen. Sain seuran yhteistilaisuudessa ”lentolähdön” haluamaani ja mieluisaan tehtävään sopimusneuvottelijana, jona olen aikaisemminkin toiminut, sekä ympärilleni samanhenkisen ja osaavan ryhmän.

Neuvotteluissa nuorten miesten kanssa olemme käyneet avoimia ja luottamuksellisia keskusteluja. Mieltäni on erityisesti lämmittänyt heidän tavoitteellinen suhtautuminen pesäpalloon ja omaan kehittymiseen kansallislajin harrastajina. Myöskin siviiliasiat ovat olleet kokonaisvaltaisissa puhelinkeskusteluissa ja tapaamisissa mukana, parinkympin tietämissä olevat pelaajat ovat
miettineet myös mitä tulevaisuudeltaan tavoittelevat. Blogi jatkuu kuvan alla…

Latvalan Raimon piirtämä kuva Jouko Etulasta. Etula sai kuvan lahjaksi joukkuetovereiltaan pelaajauran päätyttyä vuonna 1992.

Seuran taloudellinen tilanne on laajalti tiedossa, se on erittäin haastava. Seuran puheenjohtajiston sitoutuminen ja paneutuminen asian selvittämiseen on saanut suuret joukot liikkeelle. Kaikki vastaavassa asemassa olevat eivät olisi välttämättä laittaneet itseään samalla tavalla likoon ja tämä onkin siivittänyt Ankkuri-henkisten tausta- ja tukiryhmien toimintaa. Yhteisellä ponnistuksella tilannetta on saatu hyvälle tielle, vaikkakin tekemistä vielä riittää. Uusia toimijoita tarvitaan ja toivotaan jatkossakin mukaan. Seuran taholta asiassa vallinnut avoimuus on auttanut joukkueen kokoamisessa ja uskon sen riittävän myös tilanteen korjaamiseksi.

Itse olen aina saanut Ankkureilta mitä on luvattu – ehkä enemmänkin. Myöhemmin olen saanut kuulla peliaikaisiltani seuratoimijoilta, että konstit ovat joskus olleet monet, että asiani olivat hoituneet. Pelaajaurani aikana pyrin aina olemaan seuralle luottamuksen arvoinen. Sen jälkeen olen toiminut joissakin, minulle osoitetuissa erilaisissa projektiluontoisissa tehtävissä ja olen pyrkinyt tapani mukaan suoriutumaan niistä osaamiseni edellyttämällä ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Nämä kaikki rakkaudesta lajiin ja sen edistämiseksi Alajärvellä!

Tästä on vain yksi suunta – ANKKURIT YLÖS!

Terveisin,
-Jouko Etula, ”Junsa”- IkiAnkkuri

JK Nyt on parasta jatkaa omaa, perustellusta syystä hieman viivästynyttä pikku rakennusprojektia.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tekemättä – ”minispa” here I come!