Rami Mäkinen

Sain kunnian olla ensimmäinen pelaaja joka pääsee jakamaan ajatuksiaan tähän blogiin pienen hiljaiselon jälkeen. Voisin tässä hieman valottaa omaa pelaajauraani sekä tätä alkutalvea omalta kantiltani että joukkueen näkökulmasta.

Olen siis 24-vuotias pojankoltiainen Ulvilasta , Satakunnan sydämestä. Pesäpallo on ollut aina itselleni osa elämää, suureksi osaksi johtuen siitä että perheestäni löytyy muitakin lajin kanssa toimineita. Tästä syystä lajivalinta oli helppo pienelle pojalle ja muistaakseni ikää oli 6.v kun ensimmäisen kerran astelin aloituskiilaan. Tästä eteenpäin jatkoinkin sitten sujuvasti ikäluokka ikäluokalta pelaamista UP-V:n väreissä mukavan harrastuksen parissa.

Miesten harjoitusrinkiin pääsin ensimmäisen kerran tunkeutumaan kaudella 2010, jolloin olin 18-vuotias. Silloin sain jo arvokasta kokemusta isompien poikien touhuista vaikken vielä pelaavaan kokoonpanoon päässytkään murtautumaan. Tästä seuraavalla kaudella eli vuonna 2011 pääsinkin sitten jo rosteriin, mutta sarjaporras olikin yhden alempi kuin edellisellä kaudella eli ykköspesis. Ykköspesiksessä tahkosinkin sitten 5 kautta , joiden aikana kehityin pelaajana vuosi vuodelta ja roolinikin täten kasvoi aina sen mukaan suuremmaksi.

Kaudeksi 2016 meikäläiselle aukesi mahdollisuus lähteä kokeilemaan siipiä superpesiksen puolella, joten tartuin ankkurien haasteeseen ja allekirjoitin sopimuksen. Itselleni tilanne on hieman uusi, sillä olen ensimmäistä kertaa ns. matkapelaaja eli harjoittelen viikot täällä ja käyn Alajärvellä vain leiriviikonloppuisin treenaamassa. Tätä kirjoittaessa treeniviikonloppuja on takana kaksi (seuraava 18-20.12) ja meno on maistunut hyvältä ja on ollut hienoa päästä kokemaan erilaista harjoittelukulttuuria.

Joukkue jatkaa tästä kovalla draivilla eteenpäin kohti kesää ja pelejä.

Hyvää vuotta 2016 kaikille ankkuri-faneille!

Toivottaa Rami Mäkinen